U-arvo on lämmönläpäisykerroin. U-arvo kertoo ikkunan tai oven lämmöneristyskyvyn. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys.

E-arvo on ikkunalle laskettu arvo, joka kertoo ikkunan kuluttaman energiamäärän. Jos esimerkiksi ikkunan E-arvo on 100, luovuttaa ikkuna silloin yhden vuoden aikana lämpöenergiaa keskimäärin 100 kilowattituntia per neliömetri. E-arvon avulla on helppo vertailla eri ikkunamalleja ja -valmistajia. Skaalan kaikille ikkunamalleille on laskettu E-arvo VTT:n standardisoidulla menetelmällä.

Energialuokitus kertoo ikkunan energiankulutuksen sekä siihen liittyvät arvot. Energialuokitus on virallinen luokitusjärjestelmä, jonka ylläpidosta ja oikeuksista vastaa Motiva Oy. Energialuokitus mahdollistaa myös tuotteiden puolueettoman vertailun keskenään. Ikkunoiden energialuokitus on valmistajille vapaaehtoinen.

Energialuokituksessa ikkunalle lasketaan vertailuluku, joka kertoo kuinka paljon ikkunarakenne aiheuttaa lämmitystarvetta vuodessa. Ikkunoille annetaan kodin kylmälaitteista tuttu energiamerkki, jossa ikkunat jaetaan luokkiin asteikolla A–G.

Ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:

• lasiosan U-arvo
• ilmanpitävyys
• auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin (g-arvo)
• lasien selektiivipinnoitteet
• eristyslasien täytekaasut
• välilistan materiaali

Lähde: Motiva Oy

Ovituotteilla ei vielä ole virallista luokitusjärjestelmää käytössä.

Energiamerkki kertoo ikkunan energialuokituksen ja energiatehokkuusarvot.

Pintahelojen löystyminen on normaali, kovasta käytöstä johtuva ilmiö. Tämä voidaan kuitenkin estää käyttämällä esim. rautakaupoista tai autotarvikeliikkeistä saatavia ruuvilukitteita.

Lämpötilojen vaihdellessa ikkunan ulkopuoliset alumiiniosat ja ikkunoiden liitosmateriaalit lämpenevät eri tavoin. Napsahtelu tai kevyt paukahtelu johtuu erilaisista lämpölaajenemisominaisuuksista eri materiaalien välillä. Ilmiö esiintyy pääsääntöisesti keväisin, kun lämpötilanvaihtelut ovat suurimmillaan vuorokauden eri aikoina. Lämpölaajeneminen ei ole ikkunan rakenteelle vahingollista. Skaala-tuotteiden rakenteet on suunniteltu siten, että eri materiaalien välinen lämpölaajeneminen on otettu huomioon ja materiaalit voivat ”elää” vahingoittumatta.

Skaala FrostFree-ikkunoiden kaikki lasipinnat pestään kuten mikä tahansa lasipinta, käyttämällä runsaasti vettä sekä normaaleja neutraaleja (tai miedosti emäksisiä) pesuaineita tai muita kaupallisia ikkunanpesuun tarkoitettuja aineita.

Mikäli lasipinnat eivät normaalipesulla puhdistu, öljyisyys tai mahdollinen orgaaninen lika voidaan poistaa asetonilla tai ksyleenillä. Edellä mainittujen liuottimien käytön jälkeen ikkuna on pestävä uudelleen vedellä.

Huom! Mekaanisia puhdistusvälineitä (kuten esim. lasikaavin / partakoneen terä) tulee käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa ja erittäin varovasti.

Laseihin on saattanut jäädä valmistusprosessin aikana käytetyistä tarroista liimaa, jonka poistaminen normaaleilla puhdistusaineilla on vaikeaa. Pääosa tahroista kannattaa poistaa varovasti lasikaapimella. Lopun poistamiseen kannattaa käyttää ksyleeniä, jota saa mm. maalikaupoista. Ksyleeniin kostutetulla rätillä pyyhkiminen auttaa myös muihin vaikeisiin likatahroihin vahingoittamatta lasia. Puu- ja alumiiniosien maalipinnan pyyhkimistä ksyleenillä tulee välttää.

Huom! Itsepuhdistuvan Activ-lasin ja kovapintaisen selektiivilasin (K-lasi) kohdalla mekaanisia liimanpoistovälineitä (kaapimia) ja emäksisiä liuottimia ei saa käyttää.

Kaksipuitteisten ikkunoiden toimivuuden perustana on, että ulko- ja sisäpuitteen välitila pääsee tuulettumaan. Tämä hoidetaan siten, että tiivisteissä on oltava tuuletusraot, jotka sallivat ilman kierron. Lisäksi alakarmin alumiiniprofiilissa on vesireiät, joilla on kaksi tehtävää:

• Ohjata hallitusti profiilin päälle tuleva sadevesi ulos
• Mahdollistaa välitilan tuuletus

Vesireikien koko on tarkkaan määrätty veden poistumisen varmistamiseksi. Vesireikien ja tuuletusrakojen tukkiminen voi aiheuttaa vahinkoa tuotteelle tai ympäröiville rakenteille.

Välitilaan mahdollisesti tulevan pölyn ja hyönteisten määrä riippuu asunnon sijainnista ja ilmansuunnasta. Joissain olosuhteissa välitilaan saattaa päästä erittäin hienojakoista lunta. Nämä eivät kuitenkaan ole tuotteen vikoja, vaan sen ominaisuuksien ja ympäristön yhteisvaikutus.

Mikäli eristyslasielementin välitilaan tiivistyy kosteutta, vika on eristyslasielementin tiiveydessä. Mikäli tämä tapahtuu 5 vuoden tiiveystakuuajan puitteissa, toimitamme uuden lasielementin.

Tiettyinä vuodenaikoina, kun ilman kosteus on suuri, saattavat myös ikkunat huurtua ulommaisen lasin ulkopinnasta. Huurtuminen eli kondenssi johtuu joko rakennuksen sisäpuolen alhaisesta lämpötilasta tai ikkunan hyvästä lämmöneristävyydestä. Kondenssi muodostuu ulkolasin ulkopintaan, kun ilman lämpötila (ja samalla ilman kastepiste) ulkona nousee nopeammin kuin ikkunan ulkolasin ulkopinnan lämpötila.
Tavallisimmin kondenssia muodostuu ulkolasin ulkopintaan kirkkaina öinä aamuhämärässä. Eniten kyseistä ilmiötä esiintyy syksyisin ja keväisin. Ilmiö on kuitenkin mahdollinen myös kovimmilla talvipakkasilla. Pakkasella ulkopintaan muodostuva kosteus myös jäätyy.

Kondenssi poistuu joko ilman lämmetessä (lämpö kuivaa lasin ulkopinnan) tai uudelleen kylmetessä (kastepisteen muuttuessa alhaisemmaksi kuin lasin pintalämpötila eli kosteus haihtuu takaisin ilmaan). Kondenssi ei vahingoita ikkunaa.

Ulkopinnan ajoittainen huurtuminen on hyvin lämpöä eristävän ikkunan ominaisuus.

Huurtuminen johtuu todennäköisesti siitä, että huonetilan kosteus on korkea eikä lasin pinta tuuletu riittävästi. Tee näin:

Varmista että huoneessa on riittävä ilmanvaihto. Mikäli huoneessa / ikkunassa on korvausilmaventtiili, varmista että se on auki.

Hyvä huoneen suhteellinen kosteus on 35-55%.

Varmista, että huoneilman lämpötila on normaali (20-22°C).

Varmista että verhot, huonekasvit tai muutkaan asiat eivät pääse estämään ilmankiertoa ikkunan edessä.

Kiinteällä ikkunalla varsinkin lasin reunoihin (erityisesti alareunaan) tiivistyy tietyissä olosuhteissa aina kosteutta. Tämä johtuu eristyslasin välilistojen kautta muodostuvasta kylmäsillasta, mikä jäähdyttää lasin reuna-aluetta voimakkaasti. Tämä ilmiö esiintyy niissäkin tapauksissa, missä itse lasin lämmöneristävyys saattaa olla keskimääräistä parempi. Talvella ulkolämpötilan laskiessa hyvin alhaiseksi tämä reuna-alueen kosteus saattaa jopa jäätyä.

Varsinkin kivitaloissa sisäilman kosteus on normaalia korkeampi muutaman ensimmäisen lämmityskauden ajan johtuen rakenteesta poistuvasta kosteudesta.
Kiinteän ikkunan huurtumisen yhteydessä on aina erityisen tärkeää huolehtia yllä mainituista seikoista eli tuuletuksesta, riittävän alhaisesta huoneilman kosteudesta ja ilmankierrosta ikkunan sisäpinnassa.

Varmista että kaikki sisä- ja ulkopuitteen lukot ovat kiinni.

Varmista että talon ilmastoinnin säädöt ovat kohdallaan (alipaineinen). Painetasapainon voi helposti tarkistaa yksinkertaisella testillä. Avaa tuuletusikkuna raolleen (noin 2–3 cm), pidä sytyttimen liekkiä raotetun tuuletusikkunan sisäpuolella. Mikäli liekki taipuu ulospäin, huonetila on ylipaineinen. Tällöin lämmin, kostea huoneilma pyrkii esim. heloituksen tai sälekaihtimien reikien kautta välitilaan. Siinä tapauksessa ilmastointi pitää säätää uudelleen.

Varmista sisäpuitteen tiivistys ja tiivisteet. Tiivisteiden oikean toiminnan voi testata paperitestillä. Laita muutaman sentin levyinen paperi tiivisteen väliin ja sulje ikkuna. Vetämällä paperia suljetun puitteen välistä saadaan selville tiivisteiden toimivuus. Paperin pitää tulla pois vedettäessä, mutta tiivisteen vastuksen pitää tuntua. Säädä puitetta tarvittaessa.

Varmista ulkopuitteen tiivistys ja tiivisteiden tuuletusraot, että ilma pääsee kiertämään välitilassa.

Varmista, että alakarmin alumiiniprofiilin vesireiät eivät ole tukossa.

Itsepuhdistuva lasi on tavallista lasia, jonka ulkopinnalla on kaksitehoinen erikoispinnoite. Auringonvalo hajottaa lasin pinnalla olevan orgaanisen lian ja sadevesi huuhtoo irronneen lian pois. Pinnoite on lujasti kiinni lasissa – niinpä se vahingoittuu vain, jos esimerkiksi terävät esineet, hankaavat puhdistusaineet tai teräsvilla vaurioittavat itse lasia. Voit pestä itsepuhdistuvan lasin kuten muutkin tuotteemme, miedolla emäksisellä pesuaineella. Mikäli puhdistaminen ei toimi, syy on yleensä auringonvalon tai sadeveden puute.

Lasissa saattaa esiintyä jälkiä, jotka ovat syntyneet jo tasolasin valmistusprosessissa. Ikkunassa käytettävältä tasolasilta ei edellytetä täydellistä optista virheettömyyttä, vaan pienet jäljet tai ”kuplat” hyväksytään ikkunalasin laatumäärittelyssä.

Lasin poikkeamien tarkasteluun on olemassa selkeät ohjeet muun muassa Tasolasiyhdistyksellä ja RT-kortissa (RT 38-10901, s. 5).